Hän on lähdössä
Hetkessä hän on poissa
Menossa pois tästä kaupungista
Tästä kuolevasta kylästä
Ravistelee kaiken sen antaman rakkauden
pois harteiltaan, pois mielestään
En osaa olla vihainen,
en surullinen
En vain osaa olla iloinenkaan
Sillä sen, jonka maailma saa
ei maailma anna enää takaisin
Maailma vei minun ystäväni
sisareni, vaikkei samaa verta koskaan oltukaan
Kuulin itsekin tuulen kutsun
Kuulin, mutta suljin ikkunani
Kumpi meistä on viisaampi?
Se joka jäi, vai se joka ei koskaan palannut?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti