Kerran tanssi sade kevätjäällä
Vieras oli se vesi joka kantoi,
hukkuvani kai pelkäsin kun jää lauloi,
pelkäsin syvää vettä jo silloin
Sateen villi tanssi sai mykistymään
enkä enää muistanut kuvailla
vaikka kerrankin ihan luvalla
saisin ikuiseksi hetken muuttaa
Muutaman kuvan painoin mieleeni,
mutta täytyi pyytää sadetta lopettamaan
Käsittämään kauneutta kyennyt en varmaan
Liian kirkas valo kävi silmiin
Niin tanssi sade kevätjäällä
vain jään laulu musiikkinaan
Ja minä siinä hetkessä olevinaan
olin elossa vaikken muistanut hengittää
