Huuda!

Kellohelma tuulessa heiluu
hengitän savua ja pidän kiiltävistä asioista
Olen lohikäärme tai tulta syöksevä harakka
Rinnassa rakkauden kaipuu,
vaikka tiedän etten kumppania tarvitse,
vaan jonkun vetämään lakanoita kanssani
Sormissa tuttu täpinä,
rohtuneilla huulilla huuto
joka tuskin koskaan pääsee ilmoille
ellen jokin päivä
löydä tyhjää maailmaa
josta uneksin joka aamu
Myrsky on tulossa
joskus jopa menossa
Ja minä olen kaiken keskipiste,
puu josta juuret kasvavat