Mukanani

Kellot tikittää eri tahtiin
kai viestien jotakin muinaista
En saa siitä tolkkua
joten ostan vain uuden kahvin
Tänään minä kuljen toisen kanssa
vaikkei toista näekään
Tänään en katso taakseni peläten
vaan suoraselkäisenä kohtaan tulevan

Laukku painaa olkapäähän rannun
Reidessä mustelma jonka syytä en tiedä
Hengästyneenä saavun paikalle liian ajoissa
Lukitsen kanssani kulkijan päiväksi pois
Tänään en halua oudon leimaa otsaani
sillä yksin puhumisesta sen tietääkseni saa
Tänään kaipaan vieressä kulkijaa
kunnes illalla hänen sallin kulkea kanssani kotiin

Öisin puhun unissani kulkijalle
Se vain hymyilee ja silittää hiuksiani
Puhun kuin tämä olisi viimeinen kerta kun näen sen
Ihan kuin aamu veisi sen mukanaan
Ja tänään niin kävikin
Enkä enää kuule askeleita vieressäni
Tänään kaipaan muutosta elämääni
Muotokuvaa jonka ääriviivat ovat terävät